Thursday, September 30, 2010

Oi ihanaa hei!!

  
Syksy on taas koittanut ja kaikki on ihanaa! Tai sit mulla alkaa vihdoin lääkitys olla kohillaan... 

Mutta jokatapauksessa syksy on mun lempivuodenaika, eikä vähiten sen takia että voi hyvällä omatunnolla relaa parin punkun kaa ja käyttää villapaitoja. Harmi et mul ei oo yhtään villapaitaa enkä juo punkkua, mutta ei se estä muita nauttimasta tälläisistä iloista! Mielelläni tarjoilen kuitenkin sitä punkkua sitten...

Hauskaa syksyssä on sekin, että meillä on ollut paljon kaikenmoisia henkilökunnan juhlia. Tässä kun on kuitenkin avauduttu humalaisten ihmisten kaoottisesta hörhöilystä ravintolassamme, niin ajattelin tasapainottaa tilannetta. Me nimittäin osataan ottaa vahinko takaisin ja kunnolla. 

Esimerkkinä meillä oli tuossa vähän aikaa sitten rapujuhlat. Juhlia edelsi amazing race- tyylinen kaupunkisuunnistus. Piti suorittaa erinäisiä tehtäviä ja juoda viinaa samalla. Voin kertoa että siinä vaiheessa kun hilluu pitkin hernesaarta viideltä alkuillasta juuri meressä uineena,  aivan katatonisessa humalassa ja melko vähissä vaatteissa, tuntee olonsa vähintäänkin typeräksi. Tähän oloon oli luonnollisesti juotava lisää viinaa. Joskus tunteja myöhemmin kun ilmeisesti oltiin rapuja syöty ja juotukin jotain, käsittääkseni olemme jatkaneet siitä vielä erinäisiin ravitsemusliikkeisiin.  Rohkeimmat jaksoivat olla ihan pilkkuun asti. Itse luulin lähteneeni ajoissa kotiin, mutta selvisikin sitten että olin ollut yksi niistä rohkeista. Jes!

Yleisestikin kaikenmaailman siivouspäivät ja vastaavat usein johtavat hauskanpitoon tällä ilosella CUBA!n jegillä. Ja aina, aina jotain spektaakkelinomaista tapahtuu. Siinä on ilmassa aivan tietynlaista taikaa kun pistää tarpeeksi monta norsun toleranssin omaavaa ravintola-alan ammattilaista samaan paikkaan. Ja voin hyvinkin kuvitella että se ei ole mitään kaunista katsottavaa. Mutta saatana sentään se on hauskaa!  On se niin kamalan mukavaa kieriä valkovenäläisen pehmeän rakastavassa sylissä pitkin lattioita ja katuja. Aukoa päätään tuntemattomille ihmisille (mut ihan vaan sen takia et ne on väärässä, vaikkakin tietämättään)
Sekaantua vääriin ihmisiin ja hankkia itselleen niin eeppinen krapulamorkkishäpeäkouristuspuistatusahdistus,  että on ihan tosissaan soitettava äidille ja kysyttävä miksi minut on tähän kamalaan maailmaan synnytetty. Yleensä onkin sitten seuraavana päivänä töitä ja ollaa taas niin hienoa drinkkibaaria ku bissenkin saa sheikattuna.

JA KAIKKI TÄMÄ HUONO JA MORAALITON KÄYTÖS JOHTUU YKSINOMAAN SIITÄ, ETTÄ ME JOUDUTAAN ANTAA NIIN PALJON VINAA POIS, ETTÄ PAKKOHAN TILALLE ON UUDET JUODA! ETTÄ EI TUOMITA SIELLÄ IHMISET JOTKA KÄY LENKILLÄ!

Mutta,mutta.. nyt on kaikkee jännää taas tulossa! Nimittäin rakas CUBA! täyttää pian 3 kokonaista vuotta ja niitä synttäreitä ei missään nimessä voi missaa, joten pitäkäähän lapset ja lapsenmieliset silmät kirkkaina!

Enää en jaksa kirjoittaa koska mun tarttee keskittyä nyt olennaiseen. Eli lonkeroon.

Rakkautta ja muita riivaajia!!

-Laura

Sunday, September 5, 2010

AHAHAAHAHAHAHAHAHAHAHAHA. Vittu.


Heippa ja huomenta! Toivottavasti kaikilla on ihana sunnuntai ja kaikkee. Mulla ainakin on, jos ihanalla tarkotetaan sitä että kiljuu sisäänpän ja tahtoisin kovasti tunkea käteni lihamyllyyn. Heräsinkin miellyttävästi. Ensin siihen että tajusin olevani erittäin kylmissäni. Johtui siitä että olin sohvalle nukahtanut ja ikkuna oli auki. Seuraavan kerran heräsin sängystäni siihen, että kissa makaa selällään mun pään vieressä. Se oli kivaa, sillä sen katseessa oli jotain lempeää ja inhimillistä, vähän niiku sillä likalla Manaaja-elokuvassa. Hellästi mutta määrätietoisesti pikku tassu terävine pikku kynsineen porautui ihooni, juurikin kaulavaltimon kohdalla. Nousin aika nopeesti siitä.

Koko työviikko on menyt aika samallla sävelellä. Aloitamme keskiviikosta:

Puhelin soi koko päivän, tavaroita piti saapua, jätti saapumatta, ihmiset pyörivät ympyrää seurasi melko eeppinen retki tukkuun... Tukkureissulla tapahtui kaikkea jännää, kuten tympeitä unkarlaisleidejä, vääriä ajosuuntia ja riehuntaa. Ostoksia sieltä emme saaneet.

Jossain vaiheessa leikkasi niin pahasti kiinni että katsoin parhaaksi jättää asiakaspalvelutehtäväni sikseen.

Torstaina heräsin sängystä poikittain. Töissä meillä oli oikein mukavaa. Nypittiin rauhassa minttua ja kuunneltiin ihanan Mark Laneganin uutta levyä. Siihen asti kunnes saapui paikalle nelikko nuoria aikuisia. Ensin tingattiin niin perkeleesti. Heitä kuitenkin oli niin useita että alennusta oli saatava siitä drinkistä nyt. Eivät saaneet. Sit piti saada Lady Gagaa!! Eivät saaneet sitäkään. Tokihan olisin voinut katkaista rauhallisen tunnelmoinnin ja laittaa p-p-p-poke her facen soimaan, mutta entä sen jälkeen??  3 min 48 s jorattuaan kiihkeästi popin uuden ruhtinattaren tahtiin, koittaisi taas rauha. Sit ois kaiklle tullut vaivaantunut olo. 

 Onneksi rauha katkesi upeasti siihen että vastapäisessä anniskeluravintolassa kävi palohälytys, ja kaikki iloiset keski-ikäiset Eurocardeineen tulvivat drinkin toivossa ovesta sisään. Koin tarpeelliseksi lähetä töiden jälkeen Lostariin.

Tähän väliin oodi Lostarille:

Oi Lostari! Sinä ystävistä rehellisin. Sinun luoksesi saapumien, on kuin kävisi sporapysäkille sammuneen spugen viereen lusikkaan; haisevaa, epämiellyttävää ja potentiaalisesti vaarallista. Mutta silti, oi Lostari, silti rakastan sinua! Haastat meidät katsomaan  kunnollista käytöstä ja terveitä elämäntapoja kopeasti silmiin ja sanomaan ei! Vitut mä mihinkään lenkille mee, otanpa yhden jeegerin lisää! Maanisesti raavimme baaritiskiäsi, kulutamme lattiaasi ravaamalla ympäriinsä, tanssimalla Britneyn tahtiin ja etsien samalla sitä vähiten rumaa tyyppiä jonka vois raahata himaansa. Nauramme ja itkemme yhdessä nurkissasi. Lostari, annat meille mahdollisuuden toteuttaa itseämme huonosti, mutta niin viihdyttävästi!


Saapui perjantai. Kaikki sujui oikein leppoisasti, joskin Illan Erikoinen tuntui olevan asiakas... Heti alkuillasta ravintolaamme törmäsi joukko 18 vuotiaita. Ilmoitin seurueen emännälle, että eipäs käykään kun ikäraja ois toi 24. Se oli minusta hauskaa siksi, että kyseessä oli neidin läksiäiset ja hän oli kutsunut paikalle viitisenkymmentä ikäistään ystävää. Hei hei lapset, menkää puistoon niinku muutkin kunnon teinit tekee. Ahahahaahah.

Perjantaissa oli parasta se että Ville Vihermaa- jolle tää blogi on omistettu- tuli käymään kera muiden ihanien poikien! Ville sä oot tosi ihku!  Jossa joskus bloggaat voitsä omistaa sen mulle? Ja ky sä voit saada kukkia ja fisun enivei!! 

Kaikki muu olikin sitten aikalailla paskaa ja töiden jälkeen en pystynytkään enää muuhun kun suoraan huutoon.

Lauantai olikin sitten aivan kamalaa! Jos bissehanat hajoo, paras aika sille on luonnollisesti puol kahen aikaan yöllä. Ihmiset olivat ilmeisesti soitelleet toisilleen etukäteen ja sopineet, että turha mennä hankalaksi heittäytymään sinne cubaan hei, mennää olee aivan täysin mahdottomia! Tässä oodi mun suosikille:

Pasi* Sä oot upee. Tulit ravintolaamme puku päällä ja tukka hyvin. Shampanjaakin tilasit. Ja koska tilasit laadukkaampaa kuohujuomaa kokonaisen pullollisen, katsoit oikeudeksesti vaatia sen alle  myös pöydän. Ulkomailtakin oli vieraita, hitsi, niil oli varmaan passit ja kaikkee!! Kun kerroin sinulle että ei, et saa pöytää, kysyit miksi.sanoin että en nyt just viitsisi lähteä illastaan nauttivia ihmisiä siirtelemään pois tuoleiltaan sun egos tieltä. En toki noilla sanoilla, sen sijaan tekohymyilin takiasi leukani niin lukkoon että sain aikamoisen päänsäryn. Ymmärit kuitenkin tilanteen ja menit pois. Vain tullaksesi takaisin!!! Halusit mikin jotta voit kaikelle kansalle kuuluttaa, että kyllä; mun kaverilla on nyt synttärit!! Kerroin sinulle, että en ole varma onko nyt mikkiä talossa. Syytit minua valehtelijaksi, sillä joka ravintolassa on mikrofoni. Aina. Sanoin sinule, että hetki pieni, minulla on nyt tässä näitä asiakkaita kamalasti, voinko palata asiaan ihan kohta. Syytit minua taas valehtelijaksi, kysyit enkö välitä sinusta, synttärisankarista, ulkomaailaisista vieraista puhumattakaan. Pasi et saanut mikkiä, koska olet paskantärkeä pallinaama. Facebookissa on sellanen sovellus, jossa voit merkitä itsesi jonkun mestan pormestariksi. Klikkaa Pasi Pieksänmäkeä ja muuta sinne asumaan. Siellä voit hallita sitten.

*nimi arvattu

Kiitos, nyt helpotti. Vitsi et tekee mieli mennä lostariin ja olla ihan humalassa ja näin pyyhkiä koko viime viikko pois mun elimistöstä. 

Rakkautta, ponipusuja ja saippuakuplia!! 

Ps: Kyl meil on kivojakin asiakkaita